Kun ei edelleenkään kykene bloggailemaan neuleista (viimeinen hys-hys edelleen kesken!), niin blogataan sitten jotain ihan muuta.

Tein siis marinoituja valkosipulinkynsiä, täältä löytyvällä ohjeella. Saapa nähdä millaisia ovat, ainakin purkit näyttävät kivoilta. En ole ennen harrastanut mitään säilöntäjuttuja, joten vähän jännittää ovatko nuo ollenkaan syömäkelpoisia. Jotkut saanevat näitäkin joululahjaksi, mutta ei liene yhtä paha yllätyksenpilaaja kuin jos näyttäisin niitä neuleita.

Tilasin joskus tässä muutama viikko sitten pari Queen-levyä ja erityisesti Greatest Hits II pääsi heti postiluukusta kolahduttuaan kovaan kulutukseen siksi illaksi. Nyt mulla alkoi joululoma (joka tosin sisältää oikeastaan kolmen harkkatyön teon...) ja tuossa sipuleita marinoitumaan saattaessani laitoin levyn taas pyörimään ja nyt on menossa kolmas kierros ...

I'm knitting with only one needle
Unravelling fast it's true
I'm driving only three wheels these days
But my dear, how about you ?
I'm going slightly mad...
Queen - I'm Going Slightly Mad

On se että jotain neulomiseen viittavaa löytyi jopa Queenin sanoituksista!

Jos tässä malttaisi kohta työstää sitä viimeistä salaista valmiimmaksi ja kenties voisi joulukalenterineulettakin edistää - olen päässyt vasta 11. luukkuun saakka. Jotenkin on neulominen tuntunut liian raskaalta puuhalta kun muutenkin viimeiset pari viikkoa on mennyt todella väsyneessä olotilassa, mutta toivottavasti tilanne muuttuu jos tässä harkkatöiden tekemisen lomassa voisi vähän kumminkin lomailuakin harrastaa. Muutama päivä ihan vain olemista ja pään tyhjentämistä voisi olla hyvä idea. Hyvää harjoittelua siihen on tullut kahtena edeltävänä viikonloppuna kun on saanut touhuta veljen lapsien kanssa, vähän joulutunnelmakin on sentään heräillyt.

Joten, jos tässä ei tule sen kummemmin edes tällaista neuleiden ohi menevää asiaa ennen joulua (ja vaikka ennen vuoden vaihtumista varmasti tuleekin ihan sitä neuleasiaa), niin -

Toivottelin jouluja jo edellisessä merkinnässä, mutta tämän pakettikavalkadin myötä vielä uudemman kerran hyvää joulua kaikille lukijoilleni! Ylläolevissa paketeissa on kaikki (se viimeinenkin valmistui eilen!) tänä jouluna täältä eteenpäin lähteneet / lähtevät itsetehdyt lahjomukset. Niin näissä, kuin ei-käsityö-lahjojenkin paketeissa on ollut ajatuksena pakkausmateriaalien kierrättäminen - lahjapussit ovat kertaalleen jo käytetyt ja laatikoille löytynee keltä tahansa uusiokäyttöä paketin avaamisen jälkeen. Narut toki tuovat roskaa mutta eteenpäin kuitenkin peruslahjapapereista.

Tämä pakettikavalkadi ei paljastane mitään, mutta saattaa lisätä niiden jännitystä jotka paketit ovat jo saaneet odottamaan jouluaattoa.

Nyt täytyy tässä poistua koneelta ja siirtyä kohtapuoliin kahvittelemaan seuraavien vieraiden kanssa - miehen synttäreitä on tullut jo tavaksi juhlistaa joulun alla pikkuisen myöhästyneesti, joulumielikin siinä kasvaa kun vieraita käy ja saa jo herkutella vaikkei joulu vielä olekaan.

Tänä syksynä neulomani joululahjat ovat tietääkseni kaikki avatut, joten nyt ne voi jo esitellä.

Ensimmäinen joulun hys-hys-neule oli koko syksyn hys-hys numero 2 (ensimmäinen oli isän syntymäpäiväneule lokakuulta). Kyseessä on edellisen merkinnän vaaleanpunaiseen laatikkoon muiden lahjojen kera tiensä löytänyt ekaluokkalaiselle veljentytölle neulottu villatakki. Ihana, klassinen malli ja lopputulos on sellainen että vastaavan voisi neuloa itsellekin. En päässyt henkilökohtaisesti näkemään miten sopiva tästä tuli, mutta uskoisin että ennemmin vähän iso kuin pieni, eli toivottavasti pääsee käyttöön.

Alfa oli mukavaa lankaa neuloa, en olekaan aiemmin käyttänyt sitä kuin yhteen pipoon. Neule myös valmistui paksun langan, paksujen puikkojen ja yksinkertaisen mallin vuoksi todella nopeasti, noin viikossa!

Harmaan laatikon sisuksista on isoveljen avovaimolle paljastunut Brea-laukku.

Breasta tuli niin ihana, että mieluusti olisin tämän pitänyt myös itsellä. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että lahjan saajalla on ehkä enemmän käyttötilanteita tämän tyyppiselle laukulle, ja kun kerran lahjaksi on jotain tekemässä niin eihän sitä sovi itselle kaapata ... Ihana laukku kyllä tuli, mielestäni tuo langan värikin on mitä mainioin ja tämä lanka oli myös mukava uusi tuttavuus.

Ohjeessa laukun kiinnitykseen käytettiin vain tuota yhtä edessä olevaa nappia, mutta lisäsin laukkuun nepparit jottei kaikki tavarat niin helposti hyppelisi omia aikojaan pois kyydistä. Toivottavasti nepparit pysyy paikallaan, sillä en oikein tiennyt miten ne pitäisi oikeaoppisesti kiinnittää. Vuorikangas on äidiltä peräisin ja lienee helposti parikymmentä vuotta vanhaa. Ulkopuolen nappi on peräisin mummolasta/mökiltä ja laukun hihnakin on kierrätyskamaa - kirpparilta löytyi laukku jossa oli tähän kassiin kuin nenä päähän sopiva hihna.

Seuraavana salaisena pääsi puikoille viimeisimpänä valmistunut Pavonis, pikkuveljen tyttöystävälle.

Huivista tuli tosi kaunis ja kuvittelisin että myös veljen tyttöystävä pitää tästä ja värikin voi osua aika hyvin kohdilleen. Tämän lahjan kohdalla on siis pieni kysymysmerkki vielä lahjan avaamisen suhteen, mutta jospa tässä nyt en pilaisi yllätystä kuitenkaan.

Huivin valmistuminen vei yllättävän paljon aikaa, varmaankin siksi kun syksy on ollut kovin kiireinen, niin ei vain ole jaksanut neuloa kovin ahkerasti varsinkaan sellaista neuletta, jossa samaa kuviota toistetaan paljon ja jota en silti opi koskaan ulkoa (sama juttu aina näissä huiveissa). Loppurutistus kuitenkin saattoi huivin valmiiksi ihan hyvissä ajoin, varsinkin kun huomasin että ohjeessa mainittu kuvion 10-kertainen toisto ei tarkoittanutkaan että koko keskikaavion toistuvaa osaa neulottaisiin kymmenen kertaa, vaan että itse kuvio toistuu sen verran. Mulla taitaakin olla kuvion toistoja yksi kerta enemmän, mutta jospa tuo ei liian suuri silti olisi (noin 160x80cm).

Alpacasta tuli kyllä mukavan tuntoinen huivi, pehmeä ja lämmin. Enpä ole tästäkään langasta aiemmin mitään neulonut, mutta lanka-arkusta toki löytyy parinkin neuletakin verran.

Äidin sukat olivat seuraava puikoille päässyt joululahja. Lanka on yksiväristä Stepiä, löytyneistä vaihtoehdoista tämä väri oli ehdottomasti paras, ja lopputuloksessa vain parempi kuin kerällä. Halusin tehdä sukat jostain ohuesta sukkalangasta, koska äiti ei ole itse sellaisesta (toistaiseksi) sukkia neulonut, ja Stepissä kun on sitä hoitavaa ominaisuuttakin (olevinaan ainakin), niin tämä tuntui hyvältä lankavalinnalta jos haetaan jotain uutta sukkakokemusta.

Malli on kaunis ja yksinkertainen ja äiti vaikutti tykkäävän - pitsisukkiakaan ei ole tainnut itse pahemmin neuloa. Koitin tehdä sukista itselle pikkuisen väljät jotta ne sopisivat äidille, ja hyvin ne aattona kokeillessa istuivatkin. Pitsin vuoksi malli toki on muutenkin hyvin istuvaa sorttia.

Syksyn kuudes salainen olivat 1,5-vuotiaan veljenpojan tossut.

Ennen huovutusta ...

... huovutuksen jälkeen ...

... pohjat laitettu ja pakettiin!

Tossuista tuli hauskat ja vähän tuollaiset "tonttumaisetkin". Toivottavasti nämä ovat olleet pojalle sopivat, kommentteja en ole vielä tiedustellut. Nuo pohjat kyllä kruunaavat nämä tossut, niiden ansiosta voinee käyttää esim. kauppareissullakin kenkien sijaan jos ei tule ulkona kävelyä pojalle ollenkaan. Ja sisälläkin luulisi ainakin liukastelu pysyvän kurissa. Jos tulee joskus tehtyä vaikkapa itselle jotkut tossut niin niihinkin voisi samanlaiset pohjat laittaa.

Viimeisimpinä tekeille pääsivät nämä pussukat, jotka matkasivat kahdelle ystävälle. Arvelin, että tällaisille pikkupussukoille löytyy aina käyttöä ja ihan kivat noista tuli - vetoketjujen ompelu on mulle aina aika haasteellista, mutta kyllä luulisin että näistä ihan käyttökelpoisia kuitenkin tuli.

Langat ovat ainakin Novitan Tennesseen ja Cotton Garden Violan jämiä, puikot 3.5mm ja pussukat on tehty marraskuun puolen välin jälkeen. Vuoret on ommeltu äidiltä löytyneistä kangaspaloista (ruskeassa samaa kuin Breassa). Pussukoihin inspiraatio on peräisin Ullasta, ohjetta suht paljon muunnellen.

Siinäpäs nuo oli, tämän vuoden salaiset! Jospa tässä pikkuhiljaa pääsisi taas kiinni itselle neulomiseen. Näissä lahjatunnelmissa, hyvää joulun ajan jatkoa kaikille ja kiitos edellisen merkinnän kommentteihin jätetyistä joulun toivotuksista! Jos sitä huomisen vielä ottaisi olemisen kannalta ja lauantaina koittaisi palata opiskelun aherrukseen harjoitustöiden edistämisen osalta. Mukavasti joulu onkin mennyt juuri ollessa - on syöty, löhötty, pelattu, syöty vähän lisää, löhötty taas, pelattukin lisää ja oltu vain.

Mulla oli tänä jouluna miehen kans yhteisen Veikkauksen kalenterin (kakkospelistä saatiin mahtava voitto, 5e) lisäksi oma joulukalenteri - Teijan joulukalenteri.

Kalenteristaneuleestahan lopulta muotoutui pöllö, ja tässä olis mun versio. Se on pöllöksi aika eksoottisen värinen, mut aika kiva kuitenkin.

Pöllö on syntynyt Novitan 7 veljeksestä 4mm puikoilla (ja koukulla), lankaa kului yhteensä 148g - kirkkaanvihreää noin 100g, maastonväristä 36g, valkoista viitisen grammaa ja ruskeaa seitsemän.

En käyttänyt silmiin tai siipien kiinnitykseen nappeja, sillä pöllö lentää liihottaa kenties tälläkin hetkellä vielä kohti uutta kotiaan (veljenpojan luo siis), ja ajattelin että uusi omistaja voi onnistua repimään napit irti, jonka jälkeen ne voivat olla vaarassa joutua sopimattomiin paikkoihin (kuten suuhun), eli tuollainen pingviinillekin käytetty silmämalli on parempi.

Pöllöstä tuli aika kiva kaveri ja tosiaan kun en nyt oikein itse tällaista kaveria kuitenkaan tarvinnut niin se on matkannut toisaalle. Toivottavasti siitä on uudessa kodissaan iloa!

Lähden vaihtamaan vuotta mökille muutamaksi päiväksi, joten yhteenvetoa tämän vuoden neuleista tullee vasta viikonloppuna tai ensi viikon puolella. Viettäkäähän vuoden vaihdetta juuri niinkuin haluatte ja paljon iloa ja onnea ensi vuodelle! Mun vuosi vaihtunee harkkatyön/-töiden merkeissä, työt eivät ole ehdistyneet aivan suunnitellusti, mutta tavoite on edelleen saada ainakin 2 kolmesta tehtyä ja sitä kolmattakin ainakin hyvälle mallille.